Riskienhallinta

Organisaatio ja toimintaperiaatteet

Konsernitason riskienhallinnasta vastaa emoyhtiön toimitusjohtaja. Tytäryhtiöiden ja eri toimintojen johtajat vastaavat yhtiönsä tai toimintonsa riskienhallinnasta ja sovitusta raportoinnista emoyhtiön toimitusjohtajalle sekä osallistuvat konsernitason keskeisten riskien hallintaan.

Konsernipalvelut-yksikön johtaja vastaa riskienhallintapolitiikan toteuttamisesta sekä riskienhallinnan organisoinnista ja kehittämisestä liiketoiminnan asettamien vaatimusten ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Riskienhallinta on Turku Energiassa hajautettu riskin luonteen perusteella. Asiakas-, lämmöntoimitus- ja sähkönsiirtoprosessien sekä niitä tukevien logistiikka ja ostot-, tuotekehitys ja projektit-, informaatio- ja tietojärjestelmät, taloudellisen informaation hallinta ja osaamisresurssien hallinta -prosessien kautta määritellään riskienhallintaa. Myös yksittäisillä liiketoimintatasoilla on määritelty niille tyypillisiä riskienhallintamenettelyjä.

Turku Energian energiantoimituksen riskienhallinnan perustan muodostaa hyvä teknistaloudellinen toimitusvarmuus, energianhankintaprosessien laadukkuus ja tehokkaat sitoutuneen pääomankäytön menettelyt. Näihin tavoitteisiin päästään liiketoimintaosaamisen ja henkilöstöriskien hallinnalla, joka Turku Energiassa sisältää myös konsernitasoisen osaamisresurssien hallinnan ja työhyvinvointia tukevat motivointi-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät.

Laatujärjestelmä

Turku Energian laatujärjestelmä tukee riskiajattelun kehittämistä ja riskienhallinnan laajaa ymmärtämistä. Konsernilla on käytössä laatujärjestelmä ISO 9001:2015, ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2015 sekä työterveys ja työturvallisuus  ISO 45001.

Järjestelmiin kuuluu toiminnan ulkoinen ja sisäinen auditointi säännöllisin väliajoin. Vuonna 2021 Turku Energiassa auditointeja toteutettiin kerran ulkoisesti ja sisäisesti kaksi kertaa.

Strategiset riskit

Turku Energia pyrkii aktiivisesti kehittämään energialiiketoimintaansa sekä itse että osakkuusyhtiöiden kautta menestyäkseen energiamarkkinoilla. Strategisia riskejä ovat tyypillisesti isoihin energiainvestointeihin liittyvä pitkä aikajänne, pääomavaltaisuus sekä eri tuotantotapojen keskinäisen kilpailukyvyn pitkän tähtäimen kehitys: investointien pitoajat esimerkiksi voimalaitoshankkeissa ovat jopa useita vuosikymmeniä. Strategisia riskejä käsitellään konsernissa vuosittain strategiaprosessin yhteydessä.

Operatiiviset riskit

Lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden näkökulmasta on keskeistä energialiiketoiminnalle ominaisten operatiivisten riskien hallinta. Niihin kuuluvat toimintahäiriöt energian hankinnassa ja tuotannossa, siirrossa tai jakelussa sekä näihin liittyvissä tietojärjestelmissä. Operatiivisiin riskeihin kuuluvat lisäksi inhimilliset virheet ja puutteet osaamisessa, sopimuksissa tai suojautumisessa.

Ympäristöriskejä aiheuttavat ympäristölle tai ihmisille haitallisten aineiden käsittely sekä tekniset häiriöt tuotantolaitoksissa tai sähkönjakeluverkostossa. Ympäristöriskien tarkastelu on osa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää.

Asiakasriskit

Turku Energian asiakasriskit liittyvät maantieteellisesti Turun ja Varsinais-Suomen alueelle, sillä valtaosa liikevaihdosta syntyy liiketoiminnasta tällä alueella. Lämmönmyynnin osalta asiakasriski liittyy asiakkaiden lämmitysenergian käyttöön, koska liikevaihdosta suurin  osa muodostuu energian myynnistä kiinteistöjen lämmitykseen. Sekä sähkön- että lämmönkysynnän lyhytaikaisena suurimpana vaihtelutekijänä ovat keskimääräisten vuosilämpötilojen vaihtelut, jotka vaikuttavat erityisesti lämmitykseen käytettävän energian kysyntään.

Sähkönmyynnin osalta asiakasriski liittyy sähkömarkkinan muutoksiin. Teollisuus- tai suurasiakkaiden määrän kehitys alueella määrittää myös muun asiakaskannan kehittymispotentiaalia Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi asiakasriski liittyy sähkönkysynnän lämpötila- ja suhdanneriippuvaiseen kysyntään.

Talous- ja markkinariskit

Merkittävimmät talous- ja markkinariskit liittyvät energian hankintaan sekä sen yhteensovittamiseen myyntiin. Siihen liittyvät riskit ovat riippuvaisia kansainvälisistä ja pohjoismaisista energiamarkkinoista, kuten vuonna 2021 havaittiin Suomessa. Nopeat muutokset energiapolttoaineiden tai energian tukkuhinnoissa vaikuttavat energian hankintakustannuksiin. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkönsiirtojärjestelmien kapasiteetin rajallisuus sekä häiriöt Suomen ja muiden maiden välisissä siirtoyhteyksissä voivat nostaa sähkön aluehintaa Suomessa muuta markkina-aluetta korkeammaksi.

Myös yleiset talouden kehityspiirteet, rahamarkkinoiden epävarmuus sekä kansallinen vero- ja tukipolitiikka ovat osa talous- ja markkinariskejä. Vero- ja tukipolitiikkaa ohjaavat Suomen energia- ja ilmastopolitiikka sekä fiskaaliset, ympäristönsuojelulliset tai huoltovarmuuteen liittyvät seikat. Päästökauppa, kansalliset ilmastotavoitteet ja valtiovallan energian käyttöä ohjaavat päätökset muuttavat kilpailutilannetta eri energiantuotantomuotojen välillä ja lisäävät hintariskien mahdollisuutta.

Sähkömarkkinoilla riskiä lisäävä yhdistelmä on vähittäismyynnin hyvin ohuet katteet yhdistettynä sähkönhankinnan hintavaihteluihin. Kuluttajamarkkinoilla sähkön hinta sekä yritysmarkkinoilla myös myyjän marginaali ovat sähköhyödykkeessä tärkein yksittäinen peruste hankintapäätökselle. Sähkökaupassa sähkönmyyjien kilpailustrategiat lähtevät kunkin toimijan yksilöllisistä sähkökauppatavoitteista.